Outward Bound Finland ry. on nuorisotyön palvelujärjestö, jossa tehdään töitä sen eteen, että maailma ympärillämme olisi empaattisempi. Ydinosaamistamme ovat elämyspedagogiikka ja kokemuksellinen oppiminen ja toimintamme keskiössä on ihminen, ihmisen kasvu, kehittyminen ja kokemukset. Puhumme itsensä löytämisen, luontoyhteyden ja yhdessä tekemisen puolesta ja tehtävämme on huolehtia, että ihmiset osaisivat olla ihmisiä toisilleen myös tulevaisuudessa. Kaikki mitä teemme tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kaikessa mitä teemme tärkeintä on se, että ihmiset saavat mahdollisuuden rauhoittua luonnossa itsensä äärelle ja kasvattaa omia voimavarojaan.
Tarjoamme ainutlaatuista asiantuntijuutta, jonka arvo on aineettomassa muodossa. Olemme myös yhteiskunnallinen palvelu, jonka perimmäinen tarkoitus on tuottaa aineetonta, yhteiskunnallista arvoa. Palveluidemme vaikutuksen voi ainoastaan kokea, sitä ei voi millään tapaa standardisoida tai monistaa. Palveluidemme arvo syntyy yksilöllisistä kokemuksista ja tunteista ja meille on luonnollisesti tärkeää, että kosketuspinta kanssamme tuntuu hyvältä. Tarjoamme oman tietotaitomme muiden hyödyksi tavoitteenamme luoda ihmisille paikkoja kokea, tuntea, oppia, kasvaa ja kehittyä. Se, että emme voi koskaan etukäteen tietää miten työmme vaikuttaa yksilöihin ja ryhmiin, tekee työstäni tämän organisaation toiminnanjohtajana erittäin kiehtovaa, ja toisinaan myös hyvin haastavaa.
Sydämemme sykkii sille mille olemme olemassa
Mielikuvat järjestöistä ovat usein moninaisia, ajan saatossa vanhentuneita ja jopa ummehtuneita. Monelle työskentely yhdistys-, järjestö- ja kansalaistoiminnan kontekstissa voi tuntua siltä, että siirtyisi ajassa taaksepäin, jonnekin missä toimintatavat eivät vastaa nykyaikaa ja muutosten tekeminen on vaivalloista. Sisältäpäin katsottuna järjestöjen maailma näyttää kuitenkin toisenlaiselta. Luotsattuani tätä järjestöä parin vuoden ajan, olen havainnut, että järjestöillä ja yhdistyksillä on joitain sellaisia ominaispiirteitä, jotka tekevät meistä hyvin erityislaatuisia organisaatioita. Sydämemme sykkii sille asialle minkä vuoksi olemme olemassa ja toimintamme perusta on edustamamme asian merkityksellisyys yhteisömme jäsenille. Yhdistys on ihmisten yhteenliittymä heille merkityksellisten asioiden toteuttamiseksi ja tässä on järjestöjen käyttövoima, joka synnyttää vahvaa sitoutumista.
Toimintamme perustuu demokratiaan, joka tarkoittaa monitasoista osallistamista; osallisuus ja osallistaminen on vahva arvo jo sinänsä. Lisäksi se on sosiaalista pääomaa koossapitävää ainesta. Asiantuntijoillamme on hyvin vahva autonomia oman työn toteutuksen suhteen, joka taas vaikuttaa suoraan motivoitumiseen ja mielekkyyden kokemukseen. Parhaimmillaan olemme siis juuri niitä ketteriä ja joustavia organisaatioita, joihin organisaatioiden rakenteiden uudistamisella, paremman toimintakulttuurin luomisella ja johtamisen kehittämisellä pyritään. Heimoutuminen, omien erityispiirteiden korostaminen, liian intohimoinen suhtautuminen omaan asiaan, maailmaparannusmentaliteetti ja pyrkimys kuulla ja tyydyttää kaikkien tarpeita ovat vastaavasti ansoja, joihin astuessamme näkökenttämme melko varmasti kaventuu, linjattomuus ja tavoiteähky kasvavat ja operatiivinen puuhastelu lisääntyy.
Ihmisen elämänkulku tarpeineen ja ongelmineen järjestötyön keskiössä
Pitääksemme sydämet sykkimässä jatkossakin, on siis oltava jatkuvasti hereillä. On kysyttävä säännöllisesti mitä pitää muuttaa, jotta haluamamme tulevaisuus toteutuu? Järjestäytymisen, kontrolloinnin, hierarkian ja sulkeutuneisuuden sijaan järjestöjen toiminnan keskiössä on oltava entistä vahvemmin ihmisen elämänkulku tarpeineen ja ongelmineen. Avainasemassa ovat osallistaminen, projektimaisuus, kertaluontoisuus, kokeileminen, avoimuus ja yhteistyö. Järjestöjen rooli kestävässä yhteiskunnassa on entistä vahvemmin olla mukana muutostilanteissa, joissa kaivataan turvallisuutta, sosiaalista tukea sekä osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Nuorisoalan palvelujärjestönä olemme isossa roolissa ratkomassa uusia henkisen hyvinvoinnin haasteita, joissa osallisuus, onnellisuus, kuuluminen, hyvä elämä ja hyväksytyksi tuleminen ovat tärkeässä roolissa. Iso osa työtäni on sitä, että haen ymmärrystä sille, minkä ilmiöiden ympärille nämä hyvinvoinnin haasteet syntyvät. Mitä maailmassa tapahtuu, miten ihmisten elämäntapa ja sitä kautta tarpeet ja toiveet ovat muuttumassa, mihin yhteiskunnallisten muutosvoimien seurauksena jo oleviin tai syntyviin ongelmiin ja haasteisiin oma asiantuntijuutemme voisi olla ratkaisu? Mitä arvoa luomme sillä missä toimimme? Mistä elämykset ja kokemukset muodostuvat? Mitä pitää tuottaa, jotta ihminen tuntee ja kokee.
Kuuntele mitä ihmisillä on sanottavana
4 vuotta sitten en juurikaan tiennyt miten voisin hyödyntää palvelumuotoiluosaamistani järjestö- ja yhdistysmaailmassa. Lähes huomaamattani se on ollut kuitenkin avainasemassa edellä mainittujen kysymysten kohtaamiseen. Siitä on tullut itselleni kokonaisvaltainen ja jokapäiväinen työskentelyn -ja kehittämisen tapa. Oleellista eivät niinkään ole itse menetelmät vaan ajattelutapa ja sen omaksuminen. Keskellä kompleksista ja nopeasti muuttuvaa maailmaa, empaattinen, utelias ja luovasti rohkea ote ovat vähintäänkin etu, jos eivät jopa edellytys myös perinteisen järjestö- ja yhdistyskentän olemassaololle. Palvelumuotoilu on työssäni ikäänkuin yhteinen kieli, jonka avulla voimme järjestönä saada omiin prosesseihimme uusia ja ennakkoluulottomia näkökulmia. Osallistamalla saamme automaattisesti kokemusta, tietoa ja näkemyksiä sieltä minne emme useinkaan itse kykene näkemään. Palvelumuotoilu ja ymmärrys ihmiskeskeisestä suunnittelusta ovat auttaneet muun muassa havaitsemaan muutostarpeita ja omaa paikkaamme muutoksentekijöinä, muuttamaan organisaatiokulttuuriamme ja tuottamaan positiivia sekä voimaannuttavia kokemuksia, vahvistamaan strategista näkemyksellisyyttä sekä yhteistyötä kohderyhmiemme edustajien kesken, erottumaan muista, kirkastamaan brändiä ja omaa ainutlaatuisuuttamme, löytämään johdonmukaisuutta sekä vahvistamaan ihmisten kiinnittymistä järjestömme toimintaan.
Erityispiirteidemme lisäksi järjestö- ja yhdistystoimijoita leimaa usein varsin pienet inhimilliset ja taloudelliset resurssit. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suuriin palvelumuotoiluprosesseihin ei useinkaan ole aikaa eikä rahaa. Käytännössä palvelumuotoilua ja muotoiluajattelu tapahtuu Peter Beresfordia (2008) mukaellen; kuuntelemalla mitä ihmisillä on sanottavana. Se tapahtuu kehittämällä empatiaa muiden ihmisten elämäntilannetta kohtaan ja tekemällä töitä oman ennakkoluulottomuutensa ja avorakatseisuutensa eteen. Se tapahtuu tunnistamalla ja hyväksymällä minkä itse ”tietää” ja ”ei tiedä”. Se tapahtuu arvostamalla ihmisten välitöntä kokemusta ja siirtymällä omalta alueelta muiden ihmisten maaperälle. Se tapahtuu ymmärtämällä ja katsomalla missä ihmiset ovat nyt ja mihin he ovat menossa.
Se vaatii rohkeutta ja uskallusta. Aitoa yhdessä tekemisen meininkiä, jossa tärkeintä on ihmiseltä ihmiselle kohtaaminen. Se vaatii vapautta tehdä, kokeilla ja toteuttaa. Vapautta onnistua ja epäonnistua ja uskallusta poistua omasta poterosta. Se vaatii hyväksymistä, että ihmisten maailmat ovat erilaisia.
Elina Elme
Toiminnanjohtaja
Outward Bound Finland ry.
Comments